Perniön kallioperä koostuu suurimmaksi osaksi graniitista (koostuu kolmesta mineraalista kvartsista, maasälvästä ja kiilteestä), joka onkin Suomen yleisin kivilaji. Graniitti kuuluu jähmettyneisiin kivilajeihin ts. magmakivilajeihin. Jähmettyneet kivilajit syntyvät, kun magma jähmettyy.
Jähmettyneet kivilajit jaetaan kahteen ryhmään; syväkivilajit & pintakivilajit.
Syväkivilajit syntyvät kun magma jähmettyy hitaasti useiden kilometrien syvyydessä. Niiden kitkeytyminen voi kestää useita miljoonia vuosia, jonka takia niiden sisältämät mineraalit ehtivät kasvaa niin suuriksi, että ne voi paljain silmin erottaa. Graniitti on hyvä esimerkki syväkivilajeista
↓
Suomen kallioperän synty alkoi noin 3,5 miljardia vuotta sitten. Nykyisen Pohjois- ja Itä-Suomen alueella oli lukuisia tulivuoria, jotka purkautuivat meren keskellä. Tuliperäinen toiminta oli voimakkainta 2,5 miljardia vuotta sitten, jolloin myös syntyi suurin osa Suomen vanhimmasta kallioperästä. Mannerlaattojen törmäyksen seurauksena kivikerrokset puristuivat ja poimuttuivat valtaviksi Karelidien ja Svekofennidien vuorijonoiksi 1,9 miljardia vuottta sitten. Samalla muodostui suurin osa Etelä- ja Keski-Suomen kallioperästä jota ei ollut ollenkaan ennen kyseistä tapahtumaa. Perniön maa-alasta noin 40% on kalliota.
Jähmettyneet kivilajit jaetaan kahteen ryhmään; syväkivilajit & pintakivilajit.
Syväkivilajit syntyvät kun magma jähmettyy hitaasti useiden kilometrien syvyydessä. Niiden kitkeytyminen voi kestää useita miljoonia vuosia, jonka takia niiden sisältämät mineraalit ehtivät kasvaa niin suuriksi, että ne voi paljain silmin erottaa. Graniitti on hyvä esimerkki syväkivilajeista
↓
Kun taas magma purkautuu maanpinnalle tulivuorenpurkauksessa, niin se jähmettyy pintakivilajeiksi. Syntytavan vuoksi pintakivilajit näyttävät usein jähmettyneeltä laavalta. Ne jäähtyvät ja kiteytyvät nopeammin kuin syväkivilajit, jonka vuoksi niiden kiteitä ei voi nähdä paljain silmin. Pintakivilajit ovat myös usein kevyitä, koska niissä on pieniä onteloita. Hohkakivi on hyvä esimerkki huokoisesta pintakivilajista
↓

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti